Anita syntyi ensimmäisenä. Kasvoi pottuja kuokkien kolmen nuoremman juoksennellessa jaloissa. Kasvoi ensin ylös, sitten eteenpäin. Tapasi miehen. Synnytti kolme lasta, jotka hekin pian kasvoivat. Haisteli ruohoa aidan tuolla puolen. Ei ollut onnellinen.
Anita erosi miehestään, laihtui ja muutti koirankoppiin. Menetti suhteet sisaruksiinsakin. Asui kuntosalilla. Inhosi kirpputoreja. Ystävystyi tupakan kanssa. Ei päästänyt muita lähelleen. Katseli sivusta muiden menestymistä. Itse hän velkaantui, kerjäsi huomiota ja sääliä. Kauhisteli vanhenemistaan. Katseli toivottomana valahtaneita kasvojaan ja hauraita hiuksiaan. Kuntoili lisää, meikkasi lisää, poltti lisää. Väsyi, kului puhki.
Anita sai viimein huomiota ja sääliä. Sai uuden ystävän, sai sisaruksensa takaisin. Sopivat vuosien takaiset riidat. Sopivat ja unohtivat. Lopettivat tupakanpolton ja aloittivat taas pian uudestaan. Kirjoittelivat yhdessä deitti-ilmoituksia nettiin.
Nauroivat.
Deitti-ilmoituksiin vastattiin. Anita valitsi mieleisensä ja sopi tapaamisen. Pettyi joka kerta. Ei kuitenkaan suostunut luovuttamaan. Toi 50-vuotissyntymäpäivilleen kaksi miesseuralaista. Kaikki pitivät sitä pelkästään hyvin anitamaisena.
A.P.
Tätini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti